Näin vuoden alussa tulee tehtyä jos jonkinmoisia uudenvuodenlupauksia. Ostetaan urheiluvälineitä, ryhdytään karkkilakkoon tai tipattomaan tammikuuhun, luvataan pitää huolta itsestään.. Ja listaa voisi jatkaa äärimmäisyyksiin. Voin sen tunnustaa itsekkin, että tein lupauksia, joista yritän pitää kiinni. No, aloitin tipattoman tammikuun, mikä on jokseenkin kohdallani turha, koska juon lähinnä siiderin lauantai saunassa. Toinen lupaus oli karkkilakko, mikä kestää vähintään kuukauden. Tähän syynä on se, että vatsani turpoaa aivan älyttömästi, jos syön vähänkin namia, ja ihoa alkaa kutittaa. Epäilen vahvasti lisäaine-allergiaa, onko kenelläkään kokemuksia siitä? 

Ostin itselleni alennusmyynneistä jumppapallon, koska olen kuullut sen harjoituksien olevan tehokkaita. No niin, ensimmäinen kerta oli täyttä tuskaa, pallo vaan heilui, mikään ei onnistunut ja mukana tulleet ohjeet olivat monimutkaisia. Turhautuminen alkoi, ja jumppapalloon en koskenutkaan piitkään aikaan. Mutta toissapäivänä koin valaistuksen jumppapalloon: Etsiskelin artikkeleja sekä ohjeita jumppapallon käyttöön (jospa vielä yrittäisin), kunnes törmäsin Iltalehden artikkeliin Terveys-osiossa, jossa oli ohjeet jumppapallolla tehtävään jumppaan. Jumppa näytti helpolta, joten katsahdin palloa, ja aloin jumppaamaan. Ja toden totta, jumppa oli kätevä, helppo, nopea ja kaikenlisäksi tehokas! Ihastuin siihen heti! Linkitän ohjeet ja sivun tänne blogiin, jotta kaikki jumppapallon käyttöä harkitsevat voivat valaistua niinkuin minulle kävi!

Olisin tänäänkin tahtonut tehdä reenin, mutta eilen aamulla herätessäni töihin oloni oli aivan järkyttävä: Kuume, yskä, kurkkukipu, kaikkea löytyy.. Tämä olo on jatkunut tämänkin päivän, onneksi kuume on laskenut. No, jouduin kuitenkin lähtemään töihin, koska työterveyteen en olisi päässyt koko päivänä, koska autoa en omista ja bussit eivät kulje. Iltaa kohden oloni vain paheni, ja totesin itsekseni, että poskiontelon tulehdus oli puhjennut. En vain oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä, koska viime vuoden puolella söin kolme antibioottikuuria lähes putkeen poskiontelon tulehduksien takia, ja se ei auttanut. Äitini kanssa jutellessa hän sanoa, että voisit kokeilla poskiontelopunktiota. Pelkkä sana punktiokin jo hirvitti minua, mutta päätin katsoa netistä hieman tarkempaa tietoa. Luin myös keskusteluja aiheen tiimoilta, ja en oikein tiedä, pitäisikö minun mennä vai ei. Toisaalta pitkäaikainen helpotus tekisi hyvää, mutta taas neulat pelottavat minua hullunlailla.

Onko kenelläkään kokemuksia poskiontelopunktiosta? 

~Ninnna